Kävin koronatestissä – näin kaikki tapahtui

Tällä viikolla jouduin ikävikseni kokemaan paljon pelotellun koronatestin tekemisen. Koska moni miettii pitkin keskustelupalstoja miten testi tehdään ja onko se niin kamala kuin sanotaan, ajattelin jakaa oman kokemukseni.

Tulin tiistaina takaisin Vaasaan oltuani viikon perheeni luona Rovaniemellä. Ennen reissua olin flunssainen, mutta paranin ennen lähtöä täysin. Reissussa ei ollut mitään sairastelua, mutta tiistai-iltana aloin tuntea flunssan oireita, ja yöllä niin sanotusti helvetti repesi auki. Yö sujui huonosti, pyörin levottomana sängyssä ja niistin jatkuvalla syötöllä, ja kuulemma ähisin unissani.

Seuraavana päivänä flunssa jatkui ja myös poikaystäväni tiistaina alkaneet oireet pahenivat. Oireet olivat tavallisen flunssan oireita, mutta koska lauantaina oli tarkoitus tavata ihmisiä, päätimme molemmat käydä varmuudeksi koronatestissä. Emme siis olleet altistuneita, vaan hakeuduimme testiin oireiden perusteella.

Keskiviikkona etsin joka paikasta tietoa siitä, miten pääsisin kätevästi julkiselle puolelle koronatestiin. Nyt pitää vähän antaa noottia Vaasan kaupungille, jonka nettisivuilla ohjeistukset olivat aika epäselvät tilanteeseen nähden. Siellä ohjeistettiin soittamaan omaan terveyskeskukseen, mutta kuitenkin koronaoireisten tulisi olla yhteydessä pääterveysasemalle, mutta jos epäilee koronaa niin soittoa omalle terveysasemalle.

Aikani pähkäiltyä soitin omalle terveysasemalleni, ja yli kymmenen minuutin jonotuksen jälkeen sain langan päähän erittäin mukavan henkilön. Hän kyseli minulta oireista, mahdollisesta altistumisesta, olenko matkustellut ja onko minulla autoa käytössä testiin pääsemiseksi. Vastailin parhaani mukaan kysymyksiin ja esitin pari vastakysymystä. Hoitaja kertoi lähettävänsä tietoni pääterveysasemalle, josta kutsuttaisiin tekstiviestitse testiin. Sain ohjeet mennä sairaalan parkkipaikalle autolla ja odottaa siinä hoitajaa.

Parin tunnin päästä sain viestin, jossa kerrottiin minulle varatun ajan olevan samana iltana kymmentä vaille kuusi. Menin paikalle hieman ennen, eikä jonossa ollut muita autoja, joten jätin autoni ohjatulle alueelle. Tasan kello 17.50 kuskin ikkunan viereen tuli suojavarusteissa oleva hoitaja, joka odotti minun avaavan ikkunan. Hän antoi ikkunasta minulle sairaslomatodistuksen ja käskyn olla karanteenissa tulosten selviämiseen asti. Jos tulos olisi negatiivinen, saisin tekstiviestin. Positiivisesta tuloksesta soitettaisiin.

Itse testi oli hyvin nopea. Sain hoitajalta nenäliinan, joka minun tuli asettaa suuni eteen. Käänsin pääni hoitajaa päin, nojasin taakse, ja hoitaja laittoi testitikun syvälle vasempaan sieraimeeni. Tunne oli erittäin epämiellyttävä, ja reaktioni oli yskiä ja vasen silmäni alkoi vuotaa vettä. Testi ei kuitenkaan missään nimessä sattunut, tuntui vain inhottavalta, kuten olettaa saattaa. Tilanne kesti noin kolme sekuntia, eli ehti loppua ennen kuin kunnolla alkoikaan. Tämän jälkeen sain ajaa pois paikalta.

Oletin testituloksen tulevan vasta perjantaina, mutta silti kyttäilin koko torstain puhelintani. Lopulta sain tekstiviestin torstai-iltana kymmeneltä. Tulos oli negatiivinen. Vaikka olin sitä olettanutkin, oli helpotus valtava! Kaikenlaista kävi kuitenkin jo mielessä…

Nyt lauantaina oloni on parantunut, kiitos nenäsumutteen ja sinkkisuihkeen, mutta olen yskinyt tänään paljon. Helpottaa kuitenkin tietää, että kyse ei ole koronasta, ja voin olettaa tämän menevän ohi muutamassa päivässä.

Oletko sinä käynyt koronatestissä? Millainen sinun kokemuksesi oli?