Heippa kaikille ja mahtavaa uutta vuotta 2022!

Uusi vuosi on hyvä aloittaa tavoitteiden asettamiseksi. Mitä minä haluan tältä vuodelta? No, paljonkin, mutta nyt hypätään heti syvään päätyyn eli maapallon lämpenemisen hidastamiseen. Vuonna 2022 on nimittäin pakko jo alkaa miettiä sitä omaakin luonnonvarojen kulutusta ja yrittää pienentää sieltä mistä pystyy. Sen vuoksi päätin tehdä vuoden ensimmäisenä päivänä Sitran elämäntapatestin, jolla mittaan oman hiilijalanjälkeni suuruuden ja teen suunnitelman sen pienentämiseksi.

Sitran testin mukaan hiilijalanjälkeni on 5 000 kg CO₂e.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kg CO2e vuodessa. Oma hiilijalanjälkeni on siis noin puolet keskivertosuomalaisen jalanjäljestä. Kuitenkin, jotta maapallon lämpeneminen saadaan pysähtymään 1,5 asteeseen, tulisi suomalaisen hiilijalanjälki olla vuodessa vain 2500 kg CO2e. Eli puolet nykyisestäni. Vaikka oma tulokseni näyttää hyvältä keskiarvoon nähden, on siinä silti rutkasti pudotettavaa.

Oma hiilijalanjälkeni jakautuu seuraavanlaisesti:

Asuminen 1800 kg CO2e
Liikenne ja matkailu 1600 kg CO2e
Ruoka 1000 kg CO2e
Tavarat ja hankinnat 800 kg CO2e

Selvästi suurimman loven tekevät tällä hetkellä asuminen sekä matkustelu. Ruoka ja ostokset ovat pienemmässä roolissa, mutta kaikesta on silti mahdollista tehdä vähennyksiä.

Asuminen 1800 kg CO2e

Asuin tammikuun alkuun asti Tukholmassa 80 neliöisessä kerrostalokolmiossa. Talo on rakennettu joskus 70-luvulla ja minulla ei ole hajuakaan, mitä sähköä käytin, sillä sopimukset olivat vuokranantajani nimissä. Tulevaisuudessa haluan vaikuttaa asumisen kuluihin selvästi enemmän, varsinkin, jos asuisin omassa omistusasunnossa. Tukholmassa kuitenkin asuntotilanne on sen verran surkea, että täällä on otettava se, minkä saa. Ekologisuus ei siis valitettavasti mene ykkösenä valintakriteereissä.

Muutimme kuitenkin tammikuussa uuteen asuntoon. Testasin vastata kysymyksiin uuden asunnon mukaisesti ja kas: asumisen hiilijalanjälki putosi niin, että se on enää 800 kg CO2e. Eli asunnon vaihtaminen Tukholman sisällä pudottaa hiilijalanjälkeäni tonnilla! Koska en tässä uudessakaan asunnossa voi vaikuttaa helposti sähkösopimukseen, sillä se kulkee edelleen vuokranantajan kautta, tekee 40 neliötä pienempi asuinpinta-ala sekä vuoden 2010 jälkeen rakennettu talo jo tarvittavan pudotuksen hiilijalanjälkeen. Vastasin nyt suihkuminuuttini olevan viikossa noin 60 minuuttia. Jos saisin pudotettua ne noin 30 minuuttiin, putoaisi hiilijalanjälki vielä alemmas ja olisi asumisen kohdalla 700 kg CO2e. Suihkuminuuttien pienentäminen on minulle vaikeaa, muttei mahdotonta. Olen pari vuotta sitten jo kokeillut onnistuneesti pudottaa minuutit alas suurimmasta vaihtoehdosta eli yli 120 minuutista alas: lisää kokeilusta voit lukea täältä.

Myös ekologisella sähköllä asumiskuluja voisi pudottaa, mutta sekä vanhan että uuden asunnon sähkösopimukset ovat tosiaan asunnon omistajien nimissä, eikä minulla ole valtaa puuttua niihin. Pidämme lämpötilaa kotona maksimissaan 21 asteessa oman arvioni mukaan. Meillä ei ole sisälämpötilamittaria, mutta olen kotona aina villasukat jalassa vilttien alla, ja palelen öisin yhdellä peitolla, joten en usko, että lämpötila ainakaan kohoaa tuon yli. Vielä joskus haluan mahdollisimman ekologiset lämmitystekniikat ja sähköt asuntooni, mutta juuri nyt en valitettavasti voi asiaan vaikuttaa.

Asumishiilikulujen pienentämiseen vinkkejä:

Haaste: suihkussa alle 30 minuuttia viikossa
Vinkki: lyhennä suihkuaikaasi helposti
Aurinkopaneeleilla ekologisempaa ja edullisempaa sähköä – tietopaketti aurinkopaneeleista

Liikenne ja matkailu 1600 kg CO2e

Tämä kohta on itselleni varmaan haastavin. Syy on selkeä: rakastan matkustelua. Matkustaa voisi myös hitaasti junalla, mutta koska aika on rahaa jne, tuntuu, ettei ole aikaa matkustaa hitaasti. Varsinkin jos haluaa nähdä mahdollisimman paljon. Ja täältä pohjolasta ei myöskään ihan niin näppärästi kuljeta maata pitkin kohteisiin, jos ei tosiaan halua vuorokausia kuluttaa junan penkissä.

Arkielämäni liikkuminen ei paljoa kuluta: minulla ei ole autoa ja joukkoliikennettä käytän viikossa yleensä alle 100 kilometriä, mutta silloin tällöin yli. Tämä vaihtelee paljon. Kulkuvälineeni on kuitenkin metro. Ei kaasuttava bussi, vaan suhteellisen vähäpäästöinen metro tai joskus sähköllä kulkeva ratikka. Kiitos Tukholmalle loistavasta joukkoliikenteestä! Tämän vuoksi laitan testiin alle 100 km – uskon testin laskevan tämän lähemmäksi totuutta, vaikka satanen joskus ylittyisikin. Testi nimittäin varmaan laskee joukkoliikenteestä aiheutuvat hiilipäästöt korkeammiksi kuin mitä ne minun kohdallani todella ovat.

Suurempi ongelma ympäristön kannalta onkin siis muu matkustamiseni. Vuonna 2021 lensin monen vuoden tauon jälkeen, ja arvioin olleeni koneessa 5-15 tuntia. Tuohon sisältyi lennot Helsinki-Tukholma x2, Helsinki-Rovaniemi x2, Tukholma-Reykjavik, Reykjavik-Kööpenhamina ja Kööpenhamina-Tukholma (koska paluulentomme Islannista muuttui suorasta lennosta välilaskulliseksi). Vuonna 2022 haluan matkustaa taas ulkomaille. Olen suunnitellut nyt kahta reissua, joista tulisi yhteensä lentotunteja noin 15. Sen lisäksi haluan käydä Suomessa, ja todennäköisesti aikataulullisista syistä valitsen lentämisen. Voin siis olettaa, että valitsen elämäntapatestissä lentotuntieni määräksi 15-30 tuntia. Viime vuonna en kulkenut laivalla kertaakaan, mutta tänä vuonna matkustan jo tammikuussa Turkuun, joten viisain vaihtoehto on ottaa laiva. Kyseessä tosin ei ole hupireissu, vaan enemmän välttämätön käynti, mutta maapallo ei sitä tiedä.

Vaikka kompensoisin matkani, on jalanjälkeni liikkumisen kohdalla näillä suunnitelmilla 3600 kg CO2e. Auts.

Tähän ei valitettavasti taida olla muuta ratkaisua kuin jättää lentomatkoja tekemättä. Ehkä se tarkoittaa sitä, etten lomamatkojeni lisäksi lennä Suomeen. Tosin laivamatka Suomeen taitaa olla lähes yhtä saastuttavaa. Tai sitten jätän lomalennot välistä. Sekin tuntuu pahalle, sillä vihdoin oikeasti pääsisi taas matkustamaan. Voisinko taittaa matkojani mieluummin junalla kuin lentokoneella? Ehkä, mutta suunnitelmanani olisi tehdä pidempi reissu saarelle, jonne ei tietenkään junalla lähdetä. Tässä on sitten se todellinen miettimisen paikka – mistä luopua?

Jos jätän pois laskuista Suomen reissut lentäen, voisin valita testissä kohdan 5-15 tuntia. Tällöin hiilijalanjälkeni olisi 2200 kg CO2e liikkumisen osalta. Edelleen liikaa, mutta hillitympi. Jos vaihtaisin kaukokohteen lähikohteeseen ja tekisin vain yhden reissun lentäen, pystyisin valitsemaan alle 5 tuntia. Harmittaa, että tuo laivamatka nostaa lukemaa niin paljon – mutta miten matkustaisin ekologisesti Tukholmasta Turkuun? Junailemalla pohjoiseen Ruotsiin ja ylittämällä Haaparannan raja bussilla, jonka jälkeen junalla Lapista Turkuun? Ei kuulosta kovin järkevältä. Toisaalta tuntuu kurjalta olla osallistumatta Turussa järjestettäviin hautajaisiin vain ilmastosyistä. Eli ehkä ne vähennykset pitäisi sitten tehdä niistä lomamatkoista. Tätä mun pitää itsekseni miettiä – eikä sitä edes tiedä, miten vuonna 2022 matkustaminen edes lopulta pääsee toteutumaan.

Ruoka 1000 kg CO2e

Koen olevani melko ekologinen ruokailija, mutta siinäkin voisin parantaa. Vastasin testissä syöväni saman verran ruokaa kuin muutkin, en syö lainkaan nautaa, leikkeleitä tai kovaa juustoa, en syö lainkaan maitotuotteita ja heitän ruokaa roskiin harvoin. En usko, että rehellisesti voin koskaan vastata, etten heitä ruokaa roskiin lainkaan. Tälläkään hetkellä en heitä roskiin lautasella olevaa ruokaa, vaan lähinnä jätteeseen lentää jääkaappiin unohtunutta ruokaa. Jos pystyisin kuitenkin oikeasti ihan minimoimaan sen jääkaapista roskiin heitettävän ruoan määrän, voisin vastata tähän kohtaan en koskaan, vaikka joskus sitä lentäisikin pois.

Syön vegaanipainotteisesti, mutta en täysin kasviperäisesti. Tämän vuoksi näihin kysymyksiin oli osittain vaikea vastata. Jos laitan syöväni kananmunaa 1-3 kertaa viikossa, tuntuu se liian paljolta, sillä oikeasti syön kananmunaa silloin, kun käytän quorn-proteiinista valmistettua ruokaa. Sama maitotuotteiden kanssa – käytän niitä todella harvakseltaan ruoan joukossa, esimerkiksi jos valmiiksi ostetussa kakkupalassa on maitoa tai pitsan päällä juustoa. Vastasinkin siis testiin näiden kahden kohdalla niin, että toista en syö yhtään ja toista 1-3 kertaa viikossa, jotta tasapaino pysyisi. Silti uskon laskurin laskevan tämän määrän yläkanttiin.

Mistä nipistää? Varmaan siitä ruokahävikin minimoimisesta. Lisäksi laitoin testiin syöväni kodin ulkopuolella 1-2 kertaa viikossa, koska haemme noutoruokaa silloin tällöin. Tästä voisi ehdottomasti nipistää myös rahallisen säästön vuoksi. Vastasin myös juovani kahvia, teetä, tuoremehua, olutta tai viiniä päivässä alle 3 kuppia. Tämä pitää paikkaansa, yleensä juon pari kuppia kahvia aamulla ja lasillisen mehua tai jääteetä muuten. Kahvi aiheuttaa aika suuren ekojalanjäljen, ja sen juomista olisi varmaan ihan hyvä vähentää – siitä en tiedä, kuinka helppo nipistyskohde se olisi. Näillä keinoin saisin minimoitua ruokajalanjäljen 800 kg CO2e.

Asumisen ja ruoan hiilijalanjälkeä miettiessä täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että asun kahden hengen taloudessa. Tämän vuoksi nämä asiat eivät ole täysin mustavalkoisia – toisen tavat ja tottumukset vaikuttavat myös toisen hiilijalanjälkeen, ja kompromissejä on tehtävä.

Tavarat ja hankinnat 800 kg CO2e

Olen aktiivisesti pyrkinyt vähentämään kulutustani ja kuluttamaan järkevämmin, kuten blogista on varmasti huomannut. Heti ensimmäinen kysymys on minulle vaikea – miten kuvailisin itseäni kuluttajana? Vastasin ostavani kaiken mahdollisen käytettynä, vaikkei se pidä paikkaansa. Seuraava vaihtoehto olisi kuitenkin ollut, että arvioin kulutukseni vastaavan keskivertosuomalaista. Uskon shoppailevani edelleen huomattavasti keskivertosuomalaista vähemmän, joten kirppari oli parempi vaihtoehto mulle – kyllähän käytettyä kuitenkin suosin. Tähän olisin kaivannut jotain välivaihtoehtoa.

Minulla ei ole kesämökkiä ja arvioin kuluttavani lemmikkiin kuukaudessa noin 50 euroa. Muita kysymyksiä ei tässä kohdassa ollut. Lemmikistä en luonnollisesti voi nipistää (50 euroa pienempi vaihtoehto oli ei yhtään, mikä ei voi pitää paikkaansa omalla kohdallani). Vaikka vastaisin shoppailukysymykseen ostavani vain tarpeeseen, ei tuo 800 kg CO2e pienenisi yhtään. Tässä en voi siis Sitran testissä nipistää, mutta oikeassa elämässäni toki voin katsoa oikeasti tarkemmin shoppailuani.

Suunnitelmani hiilijalanjäljen pienentämiseen

Lupasin esitellä myös suunnitelmani. Tässä se tulee:

1. Muutto pienempään ja uudempaan asuntoon.
2. Pienentää suihkuminuutit 30 minuuttiin viikossa.

Asuminen = 700 kg CO2e

3. Lentää alle 15 tuntia.

Liikenne ja matkailu = 2200 kg CO2e

4. Juoda vähemmän kahvia.
5. Minimoida ruokahävikkiä.
6. Jättää kaikki muu eläinperäinen pois, paitsi quorn. (Kompromissiratkaisu ja tyhjää parempi!)
7. Vähentää noutoruoan hakemista.

Ruoka = 700 kg CO2e

8. Ostaa entistä vastuullisemmin ja suosia kierrätysmateriaaleja/kirppiksiä.

Tavarat ja hankinnat 800 kg CO2e

Tavoitteellinen hiilijalanjälki vuodelle 2022: 4000 kg CO2e

Ajatuksia testistä ja hiilijalanjäljestä

No, eipä tuo 4000 kg CO2e ihan hirveän paljon pienempi ole kuin nykyinen jälki, mutta tonnin pudotus kuitenkin on. Fakta on, että tuosta tavoitteesta ei ole paljon muuta, jota voisin tällä hetkellä pudottaa, kun lentäminen. Sen pudottamisella alle viiteen tuntiin putoaisi hiilijalanjälki jo toisen tonnin .- kuka tietää, ehkä pandemiavuosi jatkaa kurinpitoaan ja tuo alle viisi tuntia muuttuu todellisuudeksi.

Ulkomailla asumisen nurja puoli on se, että jo perheen näkemiseen kuluu enemmän luonnonvaroja kuin saman maan sisällä asuvilla, ainakin todennäköisesti. Lisäksi lomamatkat muualle tekevät suuren kasvun hiilijalanjälkeen. Tonnin lasku on kuitenkin jo jotain, ja saan olla ylpeä itsestäni, jos lasken hiilijalanjälkeäni alaspäin.

On kuitenkin hyvää pitää mielessä, että Sitran testi on vain suuntaa antava ja antaa enemmän suurista linjoista palautetta. Se ei esimerkiksi huomioi, käytänkö ekologisia pesuaineita, tilaanko meikkejäni kaukomailta tai aiheutanko paljon roskaa. Yhtenä ilmastoystävällisenä tekona pidän tätä blogiani. Jaan paljon ekovinkkejä ja yritän herättää ajatuksia ja keskustelua ekologisemmasta elämäntavasta. Olen saanut suoraa palautetta eri henkilöiltä, joissa he kertovat saaneensa minun blogistani inspiraatiota vihreämpiin valintoihin arjessa ja löytäneensä uusia, ekologisia näkökulmia asioihin. Tämä saattaa olla ehkä jopa isoin ekotekoni – tehdä jotain konkreettista, jonka vuoksi muut pienentävät omaa hiilijalanjälkeään. Sitä vaan on hankala mitata, mutta en halua väheksyä sen arvoa maapallolle.

Haluan jatkaa konkreettisten vinkkien jakamista ja ajatusten vaihtoa. Se tuntuu itsestäni myös hyvältä vaikuttamiskeinolta, vaikka pelkäänkin joskus sitä, että omat epäekologiset tapani nostetaan tapetille puheideni seurauksena. Siksi tämän testin ja postauksen tekeminen hirvitti – ei todellakaan ole helppoa nostaa julkisesti esiin omaa hiilijalanjälkeään. Ei varsinkaan silloin, kun kirjoittaa näistä asioista ja pitää myöntää ääneen, että en ole itsekään täydellinen. Tämän postauksen julkaiseminen jännittää ja jopa ahdistaa. Ehkä se kertoo myös siitä, että minä oikeasti välitän maapallosta ja haluan muutosta.

Mitä ajatuksia postaus sinussa herätti? Jos olet laskenut Sitran testillä oman hiilijalanjälkesi, arvostaisin suuresti, jos haluat jakaa sen kommenttikenttään. Yleinen keskustelu (ilman kenenkään tuomitsemista) ja vinkit sun muut sydämen purkaukset ovat myös sallittuja, jopa toivottavia kommenttikentän puolella.

Yhdessä kohti vihreämpää vuotta 2022, eikö? Oletko mukana?

Kaikki kuvat ovat kuvakaappauksia Sitran elämäntapatestistä.

3 Comments

  1. Joo mukana ollaan! Itse tein tuon Sitran testin viime vuoden lopulla ja mulla valitettavasti meni kyllä hieman yli 9 000 kg CO2e. Kaikki muut kohdat (asuminen, ruoka ja kulutus) oli keskiarvoa pienemmät, mutta sieltä se matkailu sitten tuli ja lisäsi pottiin oman ison osuutensa. Joutuu täälläkin päässä pohtimaan paljon, että mitkä matkat toteuttaa ja mitkä ei…

    Toisaalta olen iloinen että muilla teoilla pystyn kuitenkin hillitsemään hiilijalanjälkeäni, kauhistuttaa ajatellakin mitä jalanjälki olisi jos matkustamisen lisäisi kaiken muun kestämättömän elämisen muilta testin osa-aluilta. Jotenkin ihmetyttää, että omilla matkoillanikaan en kuitenkaan ihan yllä vielä keskivertosuomalaisen tasolle, jotenkin todella huima tuo luku.

    Kiva että julkaisit tämän postauksen! 🙂

  2. Tuo tosiaan on varsin karkea testi ja omalla kohdalla jo asuminen ja matkustelu kyllä ylittävät huomattavasti tuon suositellun määrän. Nämä ovat myös niitä, joista en ole valmis luopumaan. Sen sijaan muutamien muiden toimenpiteiden tekemistä olen pohtinut ja joitain tehnytkin, vaikka vaikutus ei kuitenkaan ole niin merkityksellinen. Jos kaikki kuitenkin tekisivät saman, niin kertyyhän siitä sitten.

  3. Juha, maalaisduunari

    Tein myös tuon Sitran elämäntapatestin, ja tulokseni oli 5100 kg CO2 e. Eli kulutan noin puolet siitä mitä suomalainen keskimäärin. Silti siinä on puolet liikaa, jos tavoite on että jokaisen suomalaisen hiilijalanjäljen tulisi olla 2500 kg CO2 e (joka on käytännössä mahdotonta, sillä kaikilla suomalaisilla ei suinkaan ole samoja mahdollisuuksia pudottaa päästöjään).
    No, kuinka minä siihen pääsisin? En mitenkään ellen luovu lemmikeistä ja työssäkäynnistä. Enkä aio kumpaakaan tehdä.
    Taloudessa on kolme kissaa ja koira. Sen olen päättänyt, että kun nykyisestä koirasta joskus aika jättää, niin enää ei hankita uutta. Lemmikit ruokitaan kotimaisilla Rovion ja Dagsmarkin ruoilla, joten niidenkin hiilijalanjälki on pienempi kuin jos käyttäisimme ulkomailta rahdattuja. Eli lemmikkeihin käytetty raha ei suoraan korreloi hiilijalanjäljen kanssa.
    Testissä annetut vaihtoehdot olivat muutenkin minusta liian suurpiirteisiä. Tarkempaan tulokseen olisi tarvittu enemmän vastausvaihtoehtoja. Esimerkiksi auton käytössä vaihtoehdot olisi voinut porrastaa tiheämmin. Pakollista työmatkaa minulle kertyy 200 km viikossa, mutta paljon enempää en aja koskaan. Kauppareissut yhdistän työmatkoihin. Julkista liikennettä en voi työaikojeni vuoksi käyttää.
    Asun talossa joka on valmistettu 1840-luvulla. Toki tuo vaihtoehto ”ennen vuotta 1990” siihenkin käy. Ilmalämpöpumpun lisäksi kylminä aikoina lämmitän puulla, joka on peräisin oman metsän hoidosta. Myös sauna lämpiää puilla kerran viikossa.
    Lentomatkailua ja laivaristeilyjä en harrasta lainkaan, enkä pikamuotia, ravintolassa/noutoruokaa syön ehkä kerran kuukaudessa. Tavarat käytetään loppuun ja kaikki, mikä on korjattavissa, korjataan.

    Niin mitä sitten voisin tehdä? No, kahvin ja oluen käytön kykenisin helposti vaikka puolittamaan, mutta sillä ei olisi juuri merkitystä. Punaisen lihan voisin jättää kokonaan pois, syön sitä muutenkin harvoin. Kesäisin voisi ehkä useammin työmatkan (20km/suunta) kulkea pyörällä. Auton vaihto sähköautoon ei ole kohdallani mahdollista ennen kuin käytettyjen markkinat alkavat järkevällä tavalla toimia.
    Nyt kun lapsista kaksi vanhinta on muuttanut omilleen, ei tilaa tarvita välttämättä niin paljon, joten kolmasosaa talosta voisi ehkä pitää talven kylmillään ja siten säästää lämmityskuluissa, mutta mikä sitten senkään vaikutus hiilijalanjälkeen on?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Saattaisit kiinnostua myös näistä postauksista: