Sansibar on Tansanian paratiisisaari

Meidän juhannus oli tänä vuonna aika paljon tavallisesta poikkeava, sillä tosiaan vietettiin tätä suomalaisten keskikesän juhlaa Tansaniassa. Täällä Afrikassahan on tällä hetkellä keskitalvi ja eletään koko vuoden kylmimpiä kuukausia, mutta uskallan väittää, että lämpötilat ovat silti hieman korkeammat kun kotimaassa just nyt… Joka tapauksessa päätettiin, ettei haluta kyhjöttää täällä meidän pienessä kylässä läpi juhannuksen ja miettiä, miten kaikki kaverit juhlii ja pitää hauskaa Suomessa samaan aikaan. Heti mun saatua luvan lähteä sairaalasta pakattiin kimpsut ja kampsut kasaan, ja ilmotettiin hostperheelle lähtevämme muutamaksi päiväksi Tansaniaan lomalle. Liityttiin kahden muun eurooppalaisen vapaaehtoisen, Marcon ja Patrickin seuraan, koska kuultiin poikien olevan suuntaamassa Sansibarille. Itseasiassa myös kolmannen tyypin piti tulla mukaan, mutta epäonnekkaasti tää tyyppi joutu pidätetyksi Nairobissa päivä ennen lähtöä… 😀 Nää on taas näitä vainkeniajuttuja. Kuten myös se, ettei todellakaan tunnettu meidän matkakumppaneita mitenkään kunnolla etukäteen, kuhan vaan päätettiin liittyä seuraan nopeelle ulkomaanlomalle. Asia, jota en tekisi kotona, mutta täällä – why not.

Matka Sansibarille oli afrikkalaiselle tyylille hyvin uskollinen, eli tooodellaa hidas. Ensin hypättiin aamukuudelta (lue: puoli kahdeksalta) lähteneeseen bussiin, jossa saatiinkiin istua sitten ihan iltaan asti. Välillä toki pysähdyttiin rajatarkastuksissa, jossa leimautettiin passit ja näytettiin kyllästymiseen asti keltakuumerokotustodistuksia. Nää pitkät bussimatkat Afrikassa on kyllä jo itessään aikamoisia elämyksiä, meininki on vaan niin eriä kuin mihin on Suomessa tottunut. Esimerkiksi paluumatkalla pysähdyttiin monta kertaa, koska kuski halusi ostaa katukaupustelijoilta kananmunia ja myös korillisen oikeita, eläviä kanoja, jotka sitten nökötti loppumatkan etupenkillä ihan kasuaalisti. 😀 Tai kun bussi hajosi, niin kukaan ei jäänyt paikalleen seisomaan ja soittelemaan korjausapua, vaan viisi edessä istuvaa miestä sai saumattomalla yhteistyöllä vian korjattua ja matka pääsi jatkumaan. Nää seikat lisättynä siihen, että joku matkustaja tarjosi kaikille ilmaisia taateleita, ja että välillä pysähdyttiin puolentoista tunnin ruokatauoille, että bussissa ei ollut vessaa ja ilmastointina toimi avoimet ikkunat, ja tietenkin uskomattomat maisemat, joita koko matkan ajan sai ikkunasta kattella – noiden bussimatkojen aikana sitä tosiaan sisäisti olevansa Afrikassa ja päällimmäinen fiilis asiasta oli hyvä. Bussilla päästiin kuitenkin vaan Dar Es Salaamiin asti, jossa vietettiin yksi yö ennen seuraavan päivän lauttamatkaa Sansibarille. Lauttamatka oli myös omanlainen kokemuksensa, sillä vauhtia oli välillä pelottavankin paljon ja kyyti ei tosiaan ollut tasaista, mutta jälleen kerran upeiden maisemien vuoksi kokemus jäi selvästi plussan puolelle. Toista oli paluumatka yölautalla, jossa oikeesti sai pelätä jo koko lautan kaatumista aallokon takia ja yheksän tunnin aikana matkustajat yksi toisensa jälkeen laattaili menemään… Mielenkiintosia kokemuksia täällä ainakin saa, jos ei muuta.

Sansibarilla meikätytöt oli tietenkin aivan haltioissaan, sillä päästiin ekaa kertaa sairaalaa lukuunottamatta oikeeseen suihkuun, ja lisäksi hostellissa oli toimiva wifi. Luksusta! 😀 Eikä noi prinsessasängytkään ollut yhtään hassummat bussissa nukkumisen jälkeen. Sansibaria kuvaillaan paratiisisaareksi, ja tän kuvauksen voin ihan täydellä sydämellä allekirjoittaa. Saari oli niin kaunis valkoisine rakennuksineen, kivikaupunkineen sekä tietenkin hiekkarantojensa takia. Otettiin reissu täysin loman kannalta, ja haluttiin ottaa kaikki ilo irti vapaa-ajastamme. Tätä toteutettiin tietysti pääosin rannalla makoilemalla, sekä pilvisinä hetkinä kiertelemällä ympäri kauniita puistoja ja sokkeloisia pikkukujia. Vielä ainutkertaisemman lomasta teki se fakta, ettei todennäköisesti tulla enää ikinä kyseisessä paratiisissa käymään. Mut ihan oikeesti, kattokaa nyt noita maisemia! Maailma on pullollaan kauniita paikkoja, mutta näistä rantatyylisistä kohteista Sansibar meni ehdottomasti kauneimpien paikkojen listan kärkeen.

Näitä kuvia tuli nappailtua aika paljon, joten tästä unelmalomakohteesta on juttua tulossa vielä kahden postauksen verran. Käydessäni läpi näitä kuvia muistin taas sen ihanan rauhallisen ja rentoutuneen fiiliksen, joka tuolla paikassa mulla oli koko ajan. Matka oli kallis, mutta varsinkin sairaalassa jumittamisen jälkeen se tuntui täysin hintansa veroiselta ja just siltä, mitä näiden kaikkien ristiriitasten fiilisten jälkeen eniten tarvitsi.