Elämää migreenin kanssa

Olen kärsinyt migreenikohtauksista teini-iästä asti. Ensimmäinen kohtaus alkoi yllättäen kirkkaasta valosta, joka kävi päähän kummallisen voimakkaasti. Kohtaus kesti puolisen tuntia, jonka jälkeen meni useampi kuukausi seuraavaan kohtaukseen. 

Viimeisin migreenikohtaukseni päättyi neljän päivän jälkeen sairaalan pimeässä huoneessa keskellä yötä lääkityksen avulla. Onneksi lääkitys tehosi, sillä toinen vaihtoehto olisi ollut jäädä tiputukseen aamuun asti, ja oma sänky houkutti huomattavan paljon enemmän.

Migreeni on aika oikukas sairaus. Silloin kun kohtauksia ei tule, kaikki on hyvin, enkä itse edes miellä migreeniä sairaudeksi. Silloin kun kohtaukset iskevät, on oleminen yhtäkkiä täyttä helvettiä. Jokaisen oireet ovat yksilölliset, mutta omiin migreenikohtauksiini kuuluvat usein ainakin jumalattoman kova pääkipu, paine silmän takana, näön heikentyminen tai menetys, poltteleva tunne nenässä, kova hammassärky, kasvojen puutuminen, kasvojen luuston särky sekä oksentelu. 

Kaikki oireet eivät tule välttämättä samassa kohtauksessa, mutta suurin osa toistuu joka kerta. Hauskaa niissä on se, että oireet pysyvät tiukasti oikealla puolella päätäni. Raja menee millintarkasti keskeltä kasvojani, ja kun vasen puoli päästä tuntuu täysin normaalilta, on oikea puoli tulessa. Sairaslomaa töistä hakiessani olen muuten useaan otteeseen naureskellut lääkärin kirjoittamaa poissaolon syytä: päänsärky. Se kun ei yksistään anna kokonaiskuvaa tilanteesta.



Migreenikohtauksia ei voi ennustaa ennalta, mutta on olemassa tiettyjä asioita, jotka saattavat edesauttaa sen laukeamista. Itselläni kohtaus laukeaa ensisijaisesti valosta. Kirkkaat valot ovat tuskaa, samoin välkkyvät. Pitkän talven jälkeen auringonvalo poraa reiän aivoihin asti. Kohtauksen ollessa päällä valot sattuvat päähän entistä kovempaa ja aiheuttavat oksetusta. Myös äänet kuuluvat sata kertaa kovempina ja tuntuvat raapivan päätä sisältä päin.

Omalla kohdallani myös valvominen ja alkoholin juominen aiheuttavat usein migreeniä. Yksi tai kaksi juomaa eivät laukaise kohtausta, mutta useampi juoma toimii takuukuittina kohtaukselle. Säännöllisellä arkirytmillä ja hyvillä elämäntavoilla voikin yrittää ennaltaehkäistä migreeniä, mutta vielä en ole keksinyt keinoa, jolla estäisin kohtaukset kokonaan.

Sairaalassa maatessani minulle kiikutettiin ensimmäistä kertaa kohtauslääkkeet. Migreenin uskotaan syntyvän aivojen verisuonten laajenemisesta, ja kohtauslääkkeessä oleva triptaani supistaa näitä verisuonia helpottaen kipua. Olen aiemmin saanut hoidoksi erilaisia särkylääkkeitä, mutta hieman pelännyt kohtauslääkettä. En haluaisi turhaan ottaa liian vahvaa lääkettä, mutta nyt olen onnellinen sumatriptaanilääkkeen reseptistäni. Lääkkeet ovat vaan aika kalliita, joten toivotaan, että niitä ei tarvitse käyttää usein.



Migreenin ja hormonaalisen ehkäisyn yhdistelmää on tutkittu paljon. Omalla kohdallani lääkäri ohjeisti minut vaihtamaan ehkäisypillerit minipillereihin suuren aivoinfarktiriskin vuoksi. Itseasiassa hän oli aivan kauhuissaan siitä, että olen käyttänyt tätä yhdistelmää monta vuotta ilman, että kukaan on puuttunut asiaan.

Oikean hoitomuodon löytäminen on tuntunut itselle hankalalta. Päätin nyt alkaa kirjaamaan ylös särkypäivät ja katsomaan, löytyykö niistä toistuvia tekijöitä ja minkälaista lääkitystä milloinkin tarvitsen. Kyselin Instagramissa vinkkejä migreenin hoitoon kotikonstein, ja sainkin paljon vastauksia, joista jokaisesta olen kiitollinen. Seuraavaksi harkitsen myös lääkärin suositteleman pään alueen akupunktiolaitteen tai kavereiden suositteleman migreenipäähineen hankkimista.

Onko ruudun siellä puolella migreenistä kärsiviä? Mistä olette saaneet avun migreeniin?