Tunnelmia Brysselistä

Palataan hetkeksi mun ihka ensimmäiseen varsinaiseen yksin matkusteluun, eli helmikuiseen neljän päivän Brysselin matkaan! Tän reissun tapahtuessa asuin siis vielä Saksassa vaihto-opiskelemassa, ja lukukauden loputtua halusin päästä kokemaan sen paljon puhutun yksin matkailun myös ihan itse. Otin suunnaksi Saksan naapurimaa Belgian ja sieltä kohteeksi valikoitui luonnollisesti pääkaupunki Bryssel, josta mulla ei ollut vielä kokemuksia. Menomatkalla en monen mutkan takia lopulta päässyt lennolleni, joten hyppäsin junan kyytiin suunnatakseni kohti määränpäätä.

Tässä matkalla tapahtui todellakin kaikenlaista estettä, kuten junan kulkusuunnan muuttuminen hämmentävästi kesken matkaa ja joka multa tietenkin meni ohi kuulutusten tullessa vain saksaksi. Tämän takia päädyin lopulta hämmentävästi Hollantiin, jossa olikin sitten mietinnän paikka – jatkaako matkaa Brysseliin vai poiketako ensin Amsterdamissa. Päätin kuitenkin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassani Damien ollessa jo kerran nähty paikka, ja pääsin lopulta puoli päivää myöhässä kohteeseeni. Siinä tilanteessa etsin suosiolla halvimman hostellin, jonka wifin turvissa etsin seuraaville päiville majapaikan Couchsurfingin kautta. Löysinkin itselleni ihan mahtavan hostin, jonka kanssa voin vieläkin sanoa olevani kavereita! Kannatti siis kokeilla tätäkin vaihtoehtoa. Voin näistä yksin matkustamiseen liittyvistä jutuista kirjotella myöhemmin lisää, mutta mennään nyt kuitenkin jo viimein ihan niihin Brysselin kuviin ja muistoihin.

Brysselissä, kuten Keski-Euroopassa yleensäkin, oli paljon vanhoja kirkkoja ja katedraaleja. Tää kyseinen oli mun mielestä ulkoapäin ihan poikkeuksellisen kiehtova – toinen puoli kirkosta kun oli musta ja toinen valkoinen. Pitäis varmaan pistää Google laulamaan ja hakea infoa tästä kirkosta, sillä kiinnostais tietää mikä on syynä tähän erilaiseen väritykseen.

Ylipäätään Brysselin kirkot oli jostain syystä niin mielenkiintosia, että poikkesin sisälle yhteen jos toiseenkin avoimeen kirkkoon. En tiedä oliko syynä se yksinmatkustamisen vapaus, jolloin ei tarvitse shoppailujen lomassa kellekään ujosti ehdottaa, että käytäiskö kattomassa tota toisenlaistakin kulttuuripuolta. Oli miten oli, niin Brysselistä löytyvät kirkot olivat jo arkkitehtuurisestikin niin näyttäviä, että oli oikeesti mielenkiintosta nähdä nämä rakennukset myös sisältäpäin. Vähän kyllä joissain paikoissa ärsytti se tuotteiden kaupustelu sisällä, mutta hyvään tarkoitukseen nekin rahat menee, joten eipä siinä sitten. Kiva oli kuitenkin käydä tällaistakin puolta tsekkaamassa ulkomailla!

Palace Royal eli suomeksi Palatsiaukio oli näkemisen arvoinen paikka. Mulle tuli tosi kovat Rooma-vibat noista rakennuksen edessä olevista pylväistä, ja ehkä siksin tykästyin paikkaan niin kovin. Aukiolla kuitenkin tuli ekan kerran vähän oudot tuntemukset ja pieni koti-ikävä iski pintaan, ja syykin oli aika selkeä. Siellä nimittäin partioi joukko raskaasti aseistettuja poliiseja täydessä puolustusvalmiudessa. Tämä ei kuulemma ole mitenkään harvinaista edes Brysselissä tai muissakaan pääkaupungeissa tällä hetkellä, mutta jotenkin asemiehiä katsellessa tuli itelle vähän paha olo. Varovainen on syytä olla, mutta siinä vaiheessa alkoi miettimään, että onko tää oikeesti sellainen paikka, johon on syytä odottaa iskua. Ja mihin tää maailma ylipäätään on menossa, kun tällaisiin varotoimenpiteisiin täytyy ryhtyä… Koti-ikävä nousi pintaan siis tosiaan siksi, etten osaisi Suomessa kuvitella tällaisia juttuja vielä olevan, luojan kiitos kyllä siitä.

Tämän pytingin seinään oli tosiaan kirjoiteltu all you need is love ja peace tyylisiä tekstejä, joiden tarkoitus selvisi mulle vasta myöhemmin. Kuulemma ne tekstit oli raapustettu seiniin sen terrori-iskun jälkeen. Tää oli musta jotenkin taas kaunis ajatus, että brysseliläiset oli kokoontunut Palace Royalille ja jättänyt tsemppiviestinsä liiduilla seinään. Tällaisista jutuista tulee taas parempi fiilis. Pääsinpä todistamaan ohimennen myös viimeisessä kuvassa näkyvää rakkauden osoitusta, oli kyllä ihan kiva miljöö tähän valittu! Palatsinaukion takaa muuten jatkui Brysselin tunnelmalliset pikkukadut, eli jos sellaisten bongailu kiinnostaa niin tässä hyvä mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Bryssel on kokonaisuudessaan oikein kiva ja kaunis kaupunki. Mä tykkään itse tosi paljon vaan kierrellä katuja ja kattella taloja, jotka on ulkomailla yleensä niin kovin erilaisia mihin on kotimaassa tottunut. Musta on kiva fiilistellä pitkin katuja ja nähdä niin turistien intoilua kuin paikallistenkin elämää. Brysselissä tietenkin piti käydä maistamassa myös Belgian yhtä tunnetuimmista herkuista, eli ältsimakeeta vohvelia, ja olikin ihan hauskaa istua kahvilassa ja kattella kadulla olevaa menoa. Vanhoja tunnelmallisia katuja, uudempia hohtavia rakennuksia, kaduilla näkyviä bisnesmiehiä sekä tavallisia kadun tallaajia. Edes paria ekaa päivää sävyttänyt sade ei pilannut mun matkaani millään. Brysselille annettakoon kaiken kaikkiaan ihan hyvät pisteet! Jatketaan sen kaupungin tutustumiseen tulevissa postauksissa, kuvia riittää vielä jonkun verran.

Lue muut Belgia-postaukset:
Kaksi nähtävyyttä Brysselissä
Kolme vinkkiä Brysseliin
Brysselin parhaat
Hostellivinkkaus Brysselistä
Suloinen Brugge on keskiaikainen kaupunki Belgiassa