Radiotoimittajana ulkomailla – mitä, miten ja miksi?

Blogia tarkkaavaisesti seuraavat ovat saattaneet huomata minun maininneen työnkuvani ohimennen – ja kerran vähän isommin videon muodossa. Työskentelen siis radiotoimittajana suomenkielisellä kanavalla. Väläyttelen paloja työstäni ja työpäivistäni erityisesti Instagramissa, ja siellä oonkin saanut paljon viestejä, jossa kysytään, että mitä mä oikeastaan teen työkseni. Koska aihe kiinnostaa, ajattelin avata sitä myös blogin puolella.

Mikä sun rooli on radiossa?

Mun virallinen nimike on redaktör, mutta oon siis toimittaja, uutistoimittaja, reportteri, miten sen nyt haluaa sanoa. Mulla on kahdenlaisia työpäiviä: uutistoimittajavuoroja ja reportterivuoroja.

Uutistoimittajana teen joko aamuvuoroa (klo 4.30-11) tai iltavuoroa (klo 10.10-18.30). Nämä vuorot tehdään paikan päällä radiotalolla. Uutistoimittajana kirjaimellisesti kerron uutiset – tai kuten aina vitsikkäästi ilmaisen, olen se tyyppi, joka keskeyttää hyvät biisit uutisilla. Molemmissa vuoroissa luen kahdet uutiset suorassa lähetyksessä ja lisäksi käyn juontajan kanssa uutiskeskusteluita, joissa hieman kevyemmin mutta kuitenkin asiallisesti käydään läpi kuulumiset uutisrintamalta. Muina aikoina etsin tietotoimistoilta sähkeitä, valitsen sopivat ja kirjoitan niistä omat sähkeet.

Reportterivuorossa teen uutisjuttuja radioon. Tämä on lähempänä sitä, mitä tein lehdessäkin – etsin uutisaiheen, etsin haastateltavan, suunnittelen jutun ja teen haastattelun. Sen jälkeen kirjoitan itselleni pratat eli puheosuudet, jotka äänitän ja lopulta editoin oman osuuteni ja haastateltavan osuuden yhteen. Teen yhdestä haastattelusta yleensä uutisjutun, iltapäiväohjelmajutun ja nettiversion. Tätä on vaikea selittää yksinkertaisesti, koska jokaisessa formaatissa on paljon erilaista tehtävää. Käytännössä kuitenkin haastattelen ja laadin uutisjutun. Reportterivuorot teen tällä hetkellä etänä.

Radiossa ja meidän kanavalla on muitakin työnkuvia toimittajilla, mutta itse teen pääasiassa näitä kahta vuoroa.

Onko radiotyö pelkkää puhumista?

Ei ole. Toki se yleisölle näkyvä osa on pääasiassa puhetta, mutta oikeasti kirjoittamista on myös paljon. Kaikki tulee aina käsikirjoittaa, ja siihen saa uppoamaan aikaa, sillä käsikirjoituksia hiotaan viimeiseen asti. Nettiversio tulee näkyviin kirjoitettuna, ja siihen pitää osata tiivistää jutun idea kertomatta kuitenkaan kaikkea. Kirjoitustyötä on siis paljon ja entisenä lehtitoimittajana sanon, että radioon tehtävä kirjoitustyö ei ole helppoa.

Teetkö töitä ruotsiksi vai suomeksi?

Molemmat kielet ovat päivittäisessä käytössä. Kanava on suomenkielinen, joten lähes kaikki kuulijalle esiin tuleva materiaali on suomeksi. Luen uutiset suomeksi ja kirjoitan asiat suomeksi. Kuitenkin lähes kaikki taustatyö tehdään ruotsiksi. Esimerkiksi käytössä olevat tietotoimistot ovat ruotsalaisia ja ruotsinkielisiä, eli niistä poimitut uutiset käännän aina suomeksi. Haastatteluja tehdään molemmilla kielillä, tietoa haetaan lähinnä ruotsiksi. Helpointa olisi sanoa, että teen kaiken työn ruotsiksi, ja lopulta käännän sen osan suomeksi, mikä kuuluu radion kuuntelijoille.

Mikä on radiotyössä haastavinta?

Se, että kaikki toimii kuuloaistin varassa. Itse olen esimerkiksi aika huono ymmärtämään kuultua puhetta, mun pitää saada nähdä ja mielellään lukea asia, jotta voin hahmottaa mitä tapahtuu. Radiossa kuitenkin ainut mahdollisuus on kuuleminen. Pohdin uutisia tehdessäni todella paljon sitä, onko tämä asia nyt tarpeeksi selvässä muodossa kuultavaksi. Asia kuullaan kuitenkin vain kerran, sitä ei ole mahdollista palata takaisinpäin kuuntelemaan, joten kaikki tulee ilmaista selkeästi ja ytimekkäästi. Kuulijan voi olla hankala ymmärtää esimerkiksi pitkiä numerosarjoja. Lisäksi pidemmissä jutuissa olisi tärkeää saada kuuntelija mukaan tunnelmaan, joten kaikki sävyt ja eloisuus tulee luoda omalla äänellä tai joskus äänikirjastolla. Helposti solahtaa siihen uutistenlukijamuottiin, mikä vaan ei toimi kaikissa jutuissa.

Huomaan muuten, että nykyään se uutistenlukuääni tulee mulla myös arjessa mukaan. Jos esimerkiksi luen ääneen jonkun kuvatekstin Instagramista, menen heti sellaiseen ”STT:n uutisista hyvää päivää” -moodiin. 😀

Miksi Ruotsissa on suomenkielinen kanava?

Suomi on yksi Ruotsin viidestä virallisesta vähemmistökielestä ja suomalaiset virallinen vähemmistö. Suomalaisilla on oikeus saada Ruotsissa erilaisia palveluja äidinkielellään. Tätä kanavaa on ehkä helpointa verrata Yle Svenskaan – sama mutta toisinpäin.

Vähemmistöoikeudet ovat asia, joita kohtaan mun mielenkiintoni on kasvanut hurjasti. Koen nykyään vähemmistöasiat itselleni todella tärkeiksi – kuulunhan itsekin vähemmistöön ja kaiken päälle olen vielä maahanmuuttaja. Vähemmistöillä on oikeutensa, ja yllättävän paljon näkee niiden väheksyntää ja vähemmistöjä kohtaan tapahtuvaa syrjintää. Siksi on ehdottoman tärkeää, että on olemassa mediakanavia, jotka uutisoivat vähemmistöjen asioista ja vähemmistöille.

Kuuluuko teidän kanava radiosta?

Kuuluu, Ruotsissa. Lisäksi se on kuunneltavissa nettisivujen ja sovelluksen kautta.

Puhutko työkavereiden kanssa suomea vai ruotsia?

Molempia. Pääasiassa puhun suomea, koska meidän kanavalla kaikkien tulee osata suomea. Moni työkaveri kuitenkin on syntynyt ja kasvanut Ruotsissa, ja vaikka hyvää suomea puhuvatkin, ei kielitaito ole samanlainen kuin suomenkielisessä ympäristössä kasvaneella. Siksi välillä osa asioista on helpompi jutella ruotsiksi. Lisäksi kaikki koulutukset on pääasiassa ruotsiksi, sillä ne ovat radion yhteisiä. Päivittäin pääsee ruotsia puhumaan ja kuulemaan.

Lisäksi suomensuomi ja ruotsinsuomi ovat vähän erilaisia kieliä keskenään. Ruotsinsuomihan ei taida olla edes mikään virallinen kieli, vaan sitä käytetään kuvaamaan ruotsinsuomalaisten käyttämää suomea. Ruotsinsuomeen on sekottunut sanoja molemmista kielistä ja joitain sanoja käytetään suomenkielisen korvaan hassusti. Ruotsinsuomessa esimerkiksi danssataan, kuljetaan banalla ja soitetaan mobiililla. Ruotsinsuomi tarttuu tosi helposti ja huomaamatta. Mäkin nykyään useemmin tykkään, että asia on näin sen sijaan että olen sitä mieltä, että asia on näin. Aukesiko esimerkki?

Mikä on ollut yllättävintä?

Se, miten haastavaa kaikki on! Alkuun oli tosi jännittävää edes puhua suorassa lähetyksessä – hyvä etten pyörtynyt suorilta jaloilta, kun ensimmäisen kerran luin uutiset. Onneksi vieressä oli työkaveri ottamassa koppia. Nykyään lähetyksessä puhuminen ei jännitä, mutta haastetta löytyy edelleen myös siellä. Editoidessa tulee ottaa huomioon niin paljon kaikkea mitä en olisi osannut edes ajatella etukäteen. Suunnitteluun ja metatyöhön menee paljon enemmän aikaa ja se on huomattavasti haasteellisempaa, mitä ehkä lopputuloksesta voi päätellä.

Mikä on kivointa radiotyössä?

Monipuolisuus. Radiotyö on niiin paljon muutakin kuin vaan hetkellistä puhetta kanavalla. Kaikilla on oma roolinsa ja yhteistyön täytyy olla sujuvaa. Mua kiinnostaisi kehittyä pidemmälle vielä radiotyössä ja uutispuolen lisäksi kokeilla muutakin, ja myös uutispuolta laajentaa. Olisi kiva päästä ajankohtaisten juttujen lisäksi tekemään juttuja ilmiöistä ja osallistua ohjelmien tekoon. Yhtenä päivänä tuurasin aluereportteria ja tein suoraa lähetystä kauppakeskuksesta, jossa kerroin havannoistani ihmisten ja yritysten koronarajoitusten noudattamiseen liittyen. Radiotyössä on loputtomasti opittavaa ihan sieltä editointipöydältä lähtien sinne, mikä kuuluu radiossa.

Mulla on vähän alle vuoden sopimus radiolle, ja haluaisin mielelläni jäädä, mutta se ei ole niin yksinkertaista. Ruotsin lainsäädännössä on monimutkainen seikka, jonka mukaan työnantaja ei saa tehdä määräaikaisia sopimuksia tiettyä määrää enempää työntekijän kanssa, vaan sen jälkeen työntekijä tulee laittaa ns. vakinaistamislistalle. Listalla saa olla vain tietty määrä ihmisiä kerrallaan ja kaikkia ei tietenkään voida tuosta noin vakinaistaa. Tämä on monimutkainen asia enkä osaa sitä paremmin selittää kun en itsekään kaikkia kiemuroita tiedä.

Siinäpä tuli oikeastana ne useimmin kysytyt kysymykset. Voin jatkaa kysymyksiin vastailua kommenttikentän puolella, jos jotain tulee vielä mieleen. Jos ette ole vielä käyneet katsomassa, niin suosittelen katsomaan tämän videon, jossa kuvaan aamun uutistoimittajavuoroani. Työpaikkani on vilahtanut myös tällä videolla, jossa kerron Ruotsin koronarajoituksista.

Lue myös:

Radiotoimittajan aamu alkaa klo 3.45

My day: tavallinen työpäivä toimittajana

Kesätyöntekijän ei tarvitse sietää kaikkea

Kaikki työpaikkani ja palkkani – paljonko tienaan toimittajana tai vaatemyyjänä?