Viikko etätyölomalla Oslossa tarjosi katsauksen upeaan pohjoismaiseen pääkaupunkiin

Kesäkuussa matkustin Tukholmasta junalla Osloon noin viikoksi ja otin Fredi-kissani mukaan. Tämä oli ensimmäinen kertani Norjassa ikinä. Monen muun tavoin haaveilen käyväni joskus Pohjois-Norjassa autoretkellä tai muuten vaan Norjan vuoristoa kiertelemässä, mutta toistaiseksi Oslon matka on jäänyt ainoaksi kosketukseseni läntiseen naapurimaahan.

Hyppäsimme SJ:n junaan ja istahdimme lemmikkivaunuun reilun viiden tunnin pituisen matkan ajaksi. Matka itsessään meni kivasti ja olimme perillä Oslon päärautatieasemalla maanantaina puoli 12 aikaan yöllä. Sieltä nappasimme taksin ja pääsimme AirBnB-asuntoomme. Onneksi majoittajamme olivat joustavia sisäänkirjautumisen suhteen, ja toivat meille avaimet noinkin myöhään. Oslon majoitukset ovat kyllä siinä hintaluokassa, että soisikin palvelun olevan hyvää.

Olin ottanut kyseisen viikon töistä puolipäiväiseksi, eli tein aamupäivisin töitä 7-11 välillä ja iltapäivät olin täysin vapaalla. Oli ihanaa sulkea kone lounasaikaan ja vaihtaa lomalle. Tämä järjestely oli hyvä myös Fredin kannalta, jotta kissan ei tarvinnut olla yksin vieraassa asunnossa jatkuvasti, vaan olin aina vähintään aamupäivät paikalla hänen kanssaan.

Ensimmäisenä päivänä teimme saman kuin lähes joka reissulla: käytimme ekan päivän kaupunkiin tutustumiseen jalkaisin. Musta on parasta uudessa paikassa vaan kävellä ympäriinsä ja katsella ympärilleen. Niin sanotusti haistella tunnelmaa. Oslossa lähes kaikki on mukavasti kävelyetäisyyden päässä, joten päämäärätön kiertely toimii hyvin. Kävimme ihastelemassa Oslon oopperataloa ulkoapäin. Tiesittekö, että oopperatalon katolle voi ja saa kiivetä? Katto on viistossa ja sitä kulkeminen on suhteellisen helppoa ainakin toimivilla jaloilla. Oopperatalon katolta on mukavat maisemat merelle päin.

Jatkoimme kävelyä kohti vilkkaita ostoskatuja ja niitä pitkin ihmismassojen mukana, kunnes tupsahdimme hyvin näyttävän rakennuksen pihaan. Pienen googlailun jälkeen selvisi kyseisen majan olevan Kuninkaanlinna. Istuimme sen edessä penkeillä ja siemailimme matkalta hakemiamme smoothieita. Koko viikoksi oli luvattu pilvistä ja sateista keliä, mutta maanantaina aurinko porotti polttavana pilveettömältä taivaalta. Hengähdyshetki kuninkaallisilla penkeillä teki hyvää, ja kiersimme vielä linnan takana olevassa puutarhassa. Puistomaisella alueella näkyi lammen rannasta nauttivia eväsretkeilijöitä, ja paikka oli kieltämättä idyllinen puistossa istuskelua haluaville.

Kävelimme hiljalleen keskustan läpi takaisin Gamle Oslossa sijainneeseen asuntoomme. Ensimmäisen päivän innostus kaikesta uudesta, yllättävä kuumuus ja edellisen yön vähäiseksi jääneet unet iskivät päälle kertarysäyksellä ja ”kotiin” päästessä oli pakko ottaa rennommin. Parin tunnin lepäily Frediä rapsutellen, ruokaa syöden ja telkkaria katsoen teki hyvää. Illalla askelmittarien paukkumisesta huolimatta lähdimme vielä kävelylle Gamle Oslon ympäristöön. Pääsimme kipuamaan mäkiä pitkin ylös niin, että edessämme avautui näköala kaupunkiin.

Nautin suunnattomasti Oslon korkeuseroista, jotka olivat helposti saavutettavissa kaupungin keskustankin tuntumassa. Tukholma on paljon litteämpi, joten oli ihana pitkästä aikaa kivuta johonkin ylös ja katsella monimuotoista maisemaa ylhäältä käsin. Gamle Oslo oli myös värikäs kaupunginosa, jonka vanhat puutalot hivelivät silmää. Kyseessä ei ole mikään nähtävyys tai turistillinen kaupunginosa, vaan silkka asuinalue, mutta sijainti oli hyvä reissuasunnolle ja maisemat kauniit.

AirBnB:ssä asuessamme päätimme hyödyntää sen keittiötä ja teimmekin suurimman osan viikon ruoista itse. Oslon kauppojen hintataso oli korkeampi, mihin olemme Tukholmassa tottuneet, mutta ei mitenkään mahdottoman korkea. Jokapäiväisestä ulkona syömisestä olisi taatusti tullut isompi loppulasku, joten keittiön hyödyntäminen oli järkevää. Sitä paitsi ulkomailla ruokakaupassa käynti on jo elämys itsessään – sieltä löytyy aina uutta ihmeteltävää ja maisteltavaa.

Oslo tuntui muutenkin juuri sopivalta kaupungilta etätyölomailuun. Tekeminen ei loppunut kesken, mutta sitä ei tuntunut olevan liikaakaan, jolloin helposti alkaisin fomoilemaan ja harmittelemaan sitä, että joudun tekemään töitä osan päivästä enkä kiertelemässä kiinnostavia paikkoja. Tosin matkaseurani oli täysin lomalla koko reissun, eikä hänelläkään tekeminen loppunut kesken – mulle jäi siis selvästi jotain nähtävää myös seuraavalle Oslon reissulle.

Päätän ensimmäisen osan reissupäiväkirjaa tähän. 🙂 Jatkan seuraavissa osissa loppuviikon aktiviteettien kanssa, sillä pyrin tekemään vähintään yhden ”aktiviteetin” päivässä tuolla reissulla ollessa. Tulossa on vielä esimerkiksi juttua Munch-museosta ja Holmenkollenista.

Ootko käynyt Oslossa ja jos kyllä, mitkä olivat sun lempijuttuja siellä?