Miksi et tutustuisi kotikaupunkisi kulttuuriin ja nähtävyyksiin?

Rakastan matkustamista – se ei ole mikään salaisuus, ei todellakaan. Oon miettinyt, mitä siinä matkustelussa niin rakastan. Irtiottoa, totta kai. Mutta hyvin paljon myös johonkin uuteen tutustumista. Eri kulttuurit kiinnostavat älyttömän paljon, ja koitan imeä itseeni kohteesta kaiken mahdollisen. Usein jatkan kulttuureista oppimista kotisohvalta käsin, kun lueskelen netistä mitä ihmeellisimpiä tapoja ja perinteitä muista kulttuureista.

Olen viime aikoina kuitenkin vähentänyt ulkomaan matkailua huomattavasti, ja tilalle on tullut halu nähdä enemmän Suomea. Ja nyt päästään vihdoin itse postauksen asiaan: haluan tutustua paremmin omaan kaupunkiini. Miettikää, kuinka monta vuotta olette asuneet nykyisessä kaupungissa ja kuinka monessa kulttuurikohteessa olette siellä käyneet?

Itse muutin Vaasaan viisi vuotta sitten, ja vaikka nautinkin tästä kaupungista, en ole nähnyt vaivaa oikeasti tutustuakseni Vaasaan. Aion asua Vaasassa todennäköisesti vielä pari vuotta, jonka jälkeen nostan kytkintä ja lähden muualle. Silloin saattaa tuntua tyhmältä, jos ei ole oikeasti vaivautunut käymään nähtävyyksissä ja kulttuurillisissa paikoissa silloin, kun ne ovat olleet aivan nenän edessä.



Tänä kesänä päätin koittaa tehdä asiaan muutoksen. Kävin ensimmäistä kertaa ikinä Pohjanmaan museossa. Opiskelijalippu kustansi huimat kuusi euroa. Ei kovin paha sijoitus kohteeseen, johon toisessa maassa olisin varmaan jonottanut päästäkseni sisään ja jonka ohi olen Vaasassa kävellyt lukemattomia kertoja uhraamatta ajatustakaan sen sisällölle.

No oliko visiitti Pohjanmaan museossa sitten kuuden euron pääsymaksun arvoinen? Voitte varmaan arvatakin, että oli. Museosta löytyi tietoa Vaasan historiasta pienoismalleineen, vanhoine piirustuksineen ja vahanukkeineen. Oli hopeahuone, rahakammio ja muistohalli. Luonnontieteellinen näyttely Terra Nova kiinnosti, ja Vaasa 400 -näyttelyn historiallisia esineitä jäin tuijottelemaan pitkäksi aikaa. Ja juu, jottei homma olisi mennyt liian vakavaksi, niin maalausten kerroksessa piti päästä aina esittämään jonkun maalauksen henkilöä mitä kummallisimmissa asennoissa ja ilmeiden kanssa. Ja kyllä muuten nauratti!

Museosta matkamuistomyymälän ostosten kanssa poistuessa olo oli kuin ulkomailla. Samanlainen uuden kokemisen hyvä fiilis löytyi ihan kotikaupungista kuin mitä olisi monen sadan euron reissulta saanut. Totta kai on kivaa matkustella kauemmas, mutta aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Meidän turistipäivän kruunasi superlämmin sää ja kiertely ympäri Vaasan keskusta-aluetta niitä reittejä pitkin, mitä ei olla aiemmin menty.

Tätä kotikaupunkiturismia pitää ehdottomasti tehdä lisää. Seikkailuja voisi tosin laajentaa ihan ympäri Pohjanmaata, en ole nimittäin vieläkään käynyt edes lähikunnissa, kun kiire on aina johonkin kauas. Heti tuli sellainen olo, että huomenna pitää päästä jo uudelle kulttuurikierrokselle! Tosin ehkä nautitaan nyt ensin näistä helteistä, kun ne ovat tänä kesänä aika harvinaista herkkua.